Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>

Lauantaiaamuna tv-urheululähetyksiä odotellessa

Kirjoitettu kirjoittaja &s

Ei kumpaankaan yleisöblogiin ole tähellistä asiaa eikä Kirjavinkkeihin, jossa tänä aamuna Kianto, kirjaa kesken arvioitavaksi, joten tänne muutama veto ennen kuin alkaa koko päivän kestävä 12 tunnin katsomismaraton. On Salppuria, lätkää, ampumahiihtoa Kanadasta.

  YLE URHEILU     LAUANTAI 9.2.    1/3 
                                        
       TV1                              
 12.45 EHT-jääkiekko   Suomi - Tshekki  
       TV2                              
 11.20 MM-freestyle    Kumparelasku     
 12.25 Yhdistetty      Mc, mäkiosuus    
 13.25 MM-alppihiihto  M, syöksylasku   
 14.25 Hiihto          Mc, M/N, sprintit
 16.35 Yhdistetty      Mc, hiihto-osuus 
 17.25 Mäkihyppy       Mc, joukkuemäki  
 19.30 EHT-jääkiekko   Ruotsi - Venäjä  
 21.00 Pikaluistelu    MM-kisat         
 21.25 Ampumahiihto    Mc, M, 10 km     
 22.50 MM-freestyle    Halfpipe         
 23.35 Ampumahiihto    Mc, N, 7,5 km

Jemmaan hiihdinkin eilen pitkin rantateitä Hyytsaareen päähän; Sotalahti taitaa olla perillä olevan poukaman nimi – Konttisen Topi siitäkin on kirjoittanut omin käsin nivottuihin muistamisiinsa. Topihan rakensi meidän vinttiin kammarit aikonaan. Monitoimimies, josta täytyy joskus kehuen kertoilla. Topeja jos maailma täynnä niin mikä ei meidän olis olla!

Nollakeliä pitää pitkästä aikaa pakkasten jälkeen ja lunta työntää aina vain lisää. Tämän päivän liikunta jää raskaan lumen kolaamiseksi, lumen työntäminen vallien taakse yhä lähemmä leikkimökkiä. Ja naapurin Kallea, jonka Irja tuntuu olevan heikkona vuodeosastolla. Kalle yli kasikymppisen kamppeissa on voimissaan: autolla ajelee, rakennuksen katolla lunta työntelee…

Vaimo saa kuvaviestin kaupungista: pojanpoika lumileikeissä vuorta valloittamassa. Kohta lähtee vastausviesti mummolta pojalle: – Nosta pipoa!

Minullehan ei voi tulla tuommosia kuvaviestejä kun ei tekstareitakaan: mites nyt lankapuhelinmiehelle.

Tartutaanpa tunniksi Tieteen Kuvalehden 2018 vuosikirjaan – on vähän kylmemmän tuntuinen kuin vastaava kotoisempi MMM 2019.

Eläkeläisen päivä

Kirjoitettu kirjoittaja &s

https://www.finlit.fi/fi/arkisto/keruut/suomalaisen-paiva-222019#.XFU9t8uP602

7:10 lääkekaapista 1 metohexal (betasalpaaja) + 1 primaspan  + expros,  jottei yöllä tarvitsisi niin usein ravata pissillä.

7:20 aamukahvit vaimon kanssa ja kaurapuuro, ruisleipäpalanen, jonka päällä eilen paistettuja muikkuja + suklaalevystä lohkaisu.

7:40 aamuvoimisteluliikkeitä takkatulen valossa ikkunasta katsellen mahtavia puiden lumikuormia ihaillen. Suomen luonto on jotain käsittämättömän kaunista, pakkasta -20,3 C. Voimistelun jälkeen on helppo aamuisin ’irrotella’ vessassa koko ’päivän tarpeet’. Bidee välttämätön kun siihen tottunut.

8:00 läppäri auki – ja runolle! Jokaaamuinen kirjoitussessio edessä. Sitä ennen kuitenkin tietyt sivut:

  1. Yle, teksti-tv: 355/100
  2. Ampparit/P-K
  3. Kirjavinkit
  4. City/oma blogi: Hikotusta…sivumerkkejä
  5. hotmailit
  6. blogspot/oma blogi: Hikatusta -hikkaj, sieltä tilastot sekä viisi kärjestä =Suosittelen

8:30 runolle! eli kirjoittamaan blogia, kirjarvostelua Kirjavinkkeihin tai Cityyn; tänään kuitenkin poikkeuksena tätä tänne Peremmälle, jota itselleni kirjoittelen tuon julkisen ohessa, Suomalaisen päivään 2.2.2019.

9:00:n särvessä vaimo lähtee kaupalle potkurilla; maksan nettipankkiin e-laskun Nuorten voiman jäsenmaksu 2019, 68-vuotiaana! 🙂 sekä seuraan postin sivulta missä on tulossa tilaamani kirjat:

K. A. Järvi: Sanomalehtipoika ym. kertomuksia, hinta 20,00 e, määrä: 1 kpl
Ilmari Kianto: Suloisessa Suomessamme Pientä seikkailua Sirkka-Liisan kanssa rajaseudulla, hinta 30,00 e, määrä: 1 kpl
Otso Kianto: Saat kertoa kaiken, sanoi Iki-Kianto, hinta 7,00 e, määrä: 1 kpl
K.A. Järvi -kokoelmastani puuttu tämän jälkeen enää kaksi kirjaa (10/12). Järvihän oli joskus 1900-luvun alussa Rääkkylässä opettajana pariin otteeseen; Kianto taas käynyt hätistelemässä pyssyn kanssa Niemisessä jalkavaimo-Siviäänsä (Karppi) takaisin ’kotiin’, mistä kummastakin blogeissani enemmän.

Järvi (Mällinen oikeammin) siksi kun hän on täällä syrjäpitäjässä aikoinaan samoissa hommissa luurannut, kollega ikään kuin siis, ja alkaa kokoelma pikkuhiljaa olla täynnä. Kolmea enää uupuu:

  • Työmiehiä: kertomus nykyajan oloista (Otava 1891)
  • Kuvauksia (H.W. Edlund 1891)
  • Peräkartanon ylioppilas (Waasan painoyhtiö 1893)
  • Puoli-luonne: kuvaus (WSOY 1897)
  • Sanomalehti-poika ym. kertomuksia (Boman ja Karlsson 1902)
  • Nousukas: kertomus (Yrjö Weilin 1904)
  • Akilles: kuvaus (WSOY 1906)
  • Opettaja: romaani (WSOY 1907)
  • Loinen: kertomus (Otava 1908)
  • Harry: romaani kansallisen herätyksen ajoilta (Keski-Suomi 1910)
  • Lahjomaton laki: karjalainen kertomus (Kustannusosakeyhtiö Kirja 1925)
  • Vieraan kylmällä liedellä: kertomus (Kustannusosakeyhtiö Kirja 1929)
10:20 aika siirtyä tv:n helmoihin: Imatralla SM-viestihiihdot. M 4×10 km. Iivo Niskanen on Suomen ainoa ’norjalainen’, kansainvälinen hiihtäjä, olympiavoittaja, muttei hänkään yksin pysty viemään Puijon Hiihtoseuraa palkintopallille, ankkuri ei jaksa, kuopiolaiset jäävät neljänneksi, Jämijärvi voittaa Hakolan voimin.
.
12.30 aika itse siirytyä hiihtobaanalle, tuohon tien toiselle puolelle, omalle radalle vaimon kanssa. Tässä pakkasessa 7 km riittää. Tunnin verran kävelyä ladulla suksin, luisto olematon, mutta sillä ei väliä. Kuumat mehut, sitten sisäsauna ja herkullinen riisipuuro mustikkakeitolla. Annos liikuntaa ja annos ruokaa – jokapäiväisen elämän ylläpidoksi. Muuta tarvita kuin kirjallisuutta, niin – avot!
Vuoden hiihdot 369 km, tarkoittaa samaa euroissa: jokaisesta kilsasta euto hiihtotlilille; keväällä pitäisi olla tonni, jolla sitten matkustamme ties minne; viime vuonna kävimme hiihtotienuilla Kroatiassa. Sponsori aina paikalla. 🙂
.
14.50 naiset radalle: 3X5 km. Uusi tähti, nuori nouseva Anita Korva pesee ankkuriosuudella koko sakin. Valitaan MM-joukkueeseen, kisat maaliskuussa Seefeldissä. Katselun ohella täyttelen HS-ristikkoa.
.
16.30 pötköttelen puolisen tuntia ja naputtelen koneelle päivän kulkua, harmittelen että päivällä kirjoittamani ei ole tallentunut vaan kadonnut taivaantuuliin. Paperille jos olisin kynäillyt tai kirjoittanut entisaikojen koneella, ei moista mokaa olisi tullut.
.
17.00 taas television ääreen, siihen asti kun Kiteen poika Antti Aalto hyppää lentomäen kisassa Oberstdorfissa (Ylimmässäkylässä) ja putoaa 175-metrisellään toiselta kierrokselta. Japanin Kasai yhä jaksaa, mitä lie jo nelivitonen. Ei tosin enää kahdenkymmenen sakissa.
.
17.30 päivän lehtihetki. Hesari. Tiedotusvälineissä ollut viikonpäivät pinnalla huono vanhustenhoito, joka on luisunut pörssiyhtiöiden kontolle, valitettavasti.
Perään HS-Kuukausiliitteen ristikkoa. Naapurin postilaatikkoon laittamat Me Naiset ja ET-lehti, jossa Hannu Mäkelä aloittelee kolumnistina. Parnassosta toinen Mäkelä, Matti ja Eeva Kilpi.
.
19:15 parit näkkileivät ja lasi maitoa, appelsiini, vaikka se yöllä pissittääkin melkein yhtä paljon kuin omena. Kuppi kahvia banaanin puolikkaan ja suklaapalan kanssa.
.
19:30 urheilupäivä alkaa olla pulkassa: silmäillen jalisottelua Leeds-Norwich viikonlopun ajaksi ilmaistarjonnassa olevalta Viasetilta. Pukki pelaa Norwichin keltavihreissä, toiseksi ylimmässä saarivaltakunnan sarjassa. Pukin joukkue johtaa kun suljen telkun. Ja juuri kun painan kaukosäädintä – Pukki tekee maalin! 0 – 2, vieraissa siis pukit pelaavat.
.
20:10 hampaan pesu jo näin aikaisin lauantaihuumasta huolimatta! Yöpuulle kirjapinon ja vaimon kanssa. Paisti tuoksuu leivinuunista.
.
22:00 pitäs olla uneen vaipuneena. Tasaista on elämä ja mukavaa.
Ei niin kiirettä kuin pojalla perheineen laupungissa, missä päivällä pikkinen poika kuuluu jättäneen sormensa oven väliin ja miniä vääntäneen polvensa, langenneen kadulla lääkärireissun arvoisesti.

Pakkaset jatkuvat

Kirjoitettu kirjoittaja &s

Niin kuin talvella on tapansa ja tapana pakkasia pitää, nyt tammikuussa on niiden aika. Eivät ne kummoisia ole: pysytelleet parinkymmenen särvessä parit viikot. Hiihtää juuri voi. Vitilumella luisto olematon, mutta hälläkös väliä kunhan kuntoillakseen hiihtelee. Keväällä suihkitaan sitten kovemmin järven jäillä janiksinä pyyhälletään kaislikot kahisten ja sukset suhisten.

Kävimme vaimon eno-Auliksen ysikymppiset juhlimassa kaupungissa; pirteä mies vaikka välillä sairaalassa käytättääkin, kiikkuu likkuu omin neuvoin, ei puhu mutta pukahtaa – heti on mukana jutunjuonessa. Mitä lie kaheksisen vuotta halvauksesta.

Siinäpä nuo tammikuun puhumiset minultakin. Kolmatta viikkoa meni etten muiden kuin vaimon kanssa jutellut, suutani avannut eli en ihmisiä tavannut. Oliko viimeksi kun postinkantaja-Irene kantoi kirjapaketin sisälle asti ja ryyppäsi kahvit kesken kierron: puhe kääntyi menneisiin aikoihin, siihen miten manttaalit syntyivät.

Eilen laski pakkaslukemat kahta vaille kolmeenkymmeneen, joten suksien sijasta nostin jalat jalaksille ja potkin potkurilla Ilpon luokse kouluaikoja muistelemaan. Käytiin Karpit kuin Kuusarotkin läpi ja siskon kuuskymppiset. Vielä vähemmän on juttelukavereita Ilpolla: kaupan myyjät viikolla ja pari kertaa kuukaudessa minä. Mutta on hänellä radio ja tv aina auki, vähän kuin minulla kirja.

Yksi äksy opettaja

Kirjoitettu kirjoittaja &s

Jälestänyt tässä Iki-Kiannon mukana yhtä entistä opettajaa, hän kun Karppeja sukuaan, jotta läheistäkinkö Siviälle. Irma oli parikymmentä vuotta nuorempi kuin S.

Hänen luonaan kun kävivät muutamat Ilmarin lapsista, ainakin Marjatta Iltatähti useinkin. Kuulinpa senkin että Irma olisi kuollut Jyväskylässä Marjatan keinuun.

Tiedä näistä. Mutta sen tiedän ja tohdin sanoakin, koska Irma tokaisi sen kuuluvasti yleisellä paikalla. Istuttiin nimittäin linja-autossa käytävän molemmin puolin ikkunapaikoilla. Tultiin kaupungista ja vähän ennen kuin olin jäämässä autosta vaihdoimme muutaman sanan kirjallisuudesta ja Irma siihen sihahti: – Mie kun oon tämmönen (puhallettu) paska.

Yllätti. Sukulaisuussuhteita tarkoitti. Isättömyyttään – äpäryyttään? Oma mieskin kuollut sodassa eikä omia lapsia.

Siitäpä olen sitten miettiskellyt syitä Irman äkäisyyteen. Koulupentuina ihan pelättiin mennä musiikkitunneille, kun ei tiennyt mistä äsähtää ja varsinkin kun olimme kuulleet senkin tempauksen, miten oli kaatanut vesikannusta kylmää vettä jonkun oppilaan niskaan: kauluksesta kiinni ja sinne!

Suossa

Kirjoitettu kirjoittaja &s

(Nyt tässä vasta suohon on ajauduttu etsiessä kakkosalustaa blogille, rämmitäänhän etiäpäin ja katsellaan koskas letto sisuksiinsa imaisee!)

Eilen 18.1.

Heikin ja Henrikin pakkaspäivänä 55 vuotta sitten jäi muuan kolmentoistaikäinen poika ihmettelemään, minne se isä lähti. Lopullisesti. Kylmi.

Tänään 19.1.

kuulaana pakkaspäivänä 55 vuotta myöhemmin ei enää palele niin. Kuopasta noustu jo tasamaalle.